Puheenjohtajalta

Kyyhkynpyynti loppui lokakuun loppuun ja vesilinnustuskin alkaa olla ohi viimeisten virtaavien uomien vetäytyessä jäähän. Hieno on ollut seurata sosiaalisen median kautta niitä onnistumisen tunteita, joita noutajan kanssa on tositoimissa koettu. Se on se palkka pitkästä sinnikkäästä työstä, koiran katsoessa silmiin ja luovuttaessa riistä hellästi pehmeästä otteesta ohjaajan käteen.

Yhdistyksessä tämä vuosi jää ainakin kahden asian kohdalla historiaan. Olemme saaneet kaksi rodunomaisten kokeiden ylituomaria, kun Janne Ponsimaa ja Susanna Purtola pätevöityivät NOU eli noutajien taipumuskokeen ylituomareiksi. Toivotan Teille erittäin antoisaa ylituomariuraa.
Yhdistyksen alueella järjestettiin myös ensimmäinen noutajien A-koe, jossa päävastuun kantoi Suomen Metsästysnoutajat. Virpi Kuutti voitti kokeen koiransa kanssa, ja sai A1 + SERT palkinnon, eli kaiken mitä jaossa oli. Onnittelut vielä kerran!

Tänä syksynä meillä ei ole syyskokousta. Yhdistyksen uusien sääntömuutoksen myötä seuraava yleinen kokous onkin keväällä, jonka yhteydessä mm. palkitaan menestyneet koirakot sekä tehdään myös henkilövalintoja. Mikäli sinulla on halukkuutta osallistua aktiivisesti yhdistyksen toimintaan ja haluat olla vaikuttamassa aitiopaikalta, kannattaa lähteä ehdolle. Paikkoja tulee olemaan auki mm. hallituksessa, ja myöskin toimikuntiin kaikki uudet voimat ovat tervetulleita.

Keväällä yhdistys järjestää näyttelyn Seinäjoella. On ollut erittäin hienoa, että olemme saaneet näyttelyyn kovan koirauran tehneet tuomarit, jotka ymmärtävät terveen rakenteen päälle käyttökoirilla. Näyttely on yhdistykselle erittäin tärkeä, se on iso ponnistus, jossa tarvitaan myöskin paljon talkoolaisia. Tehtäviä tulee olemaan hyvinkin eritasoisia, mutta ne ovat kaikki yhtä tärkeitä. Näyttelyn talkoolaisia ruvetaankin vähitellen keräämään, ja halukkaat voivatkin ottaa yhteyttä yhdistyksen varapuheenjohtajaan Timo Nordbergiin.

Yhdistystoimintaan kuuluu myöskin, että mieltä painavat epäkohdat otetaan esille. Toivon kuitenkin, että jos palautteen anto keskittyy perjantai-iltaan ja pikku huuruihin – ainakin mitä epäselvästä tekstistä ja kirjoitusvirheistä voi päätellä, olisi ihan mukava, jos asiat voitaisiin käydä sitten selvänä läpi. Sen verta pitää löytyä ”kiveksiä”.

Talven painaessa päälle tulee välillä mietittyä, että mitä koiran kanssa nyt tehdään, kun vesistöt on jäässä ja lumimaassa. Ei onnistu vesitreenit eikä jäljestys. Koiran kanssa on välillä hyvä katsella vaikka telkkaria, siinä tulee samalla hoidettua suhdetta koiraan. Suurin osa ajasta eläimiemme kanssa elosta on normaalia arkea, käydään lenkillä ja annetaan koiran hoitaa seurakoiran virkaa. Aina ei elon tartte olla jatkuvaa tuloshakuista treenaamista eikä suorittamista – ei koirilla eikä meillä ihmisillä.

Pekka